Tekstit

Yö Iso-Naistenjärven laavulla

Kuva
Iso-Naistenjärvi   Saavuimme melko myöhään laavulle. Laavu oli varattu kahdelle miehelle, jotka yrittivät kalastaa kalaa järvestä. Laavun kirves oli poikki (terä oli paikalla) ja miehet lainasivat meille kirvestään. Pöllit olivat tosi kovia ja aikamme hakattuamme toinen miehistä jatkoi puiden pilkkomista mutta sai kirveensä poikki. Käytännössä olen todennut, että laavuille kannattaa ottaa oma kirves, jos haluaa pitää nuotiota. Söimme hyvin ja istuimme notskilla juttelemassa pimeän tuloon asti. Sitten pimeässä viritimme riippumatot kauemmaksi laavulta. Hyvin kuitenkin ne saimme ja taas tein nukkumisennätyksen. Aamu oli kaunis. Aurinko paistoi noustessaan. Teimme puurot ja joimme kahvit.  Sekaisin kaikki kuten kylpyhuoneen pöytäni :) Tämä oli viimeinen kohteeni Pirkkalan Luontohelmessä. Toki aion jatkaa yöpymisiä, mutta en enää jatka blogin kirjoittamista ellei lukijat sitä vaadi. Vaatia voit kommentoimalla tai jollain muulla tavalla ilmaisemalla halusi lukea retkistäni.

Iso-Naistenjärvi

Kuva
Iso-Naistenjärvi laavuineen on Pirkkalan suosituin retkikohde. Sen kautta kuljetaan Kurikkakalliolle ja kaasuputken linjalle. Sinne tullaan kaukaakin. Laavussa voi yöpyä. Tai nukkua päiväunet kuten on tehnyt lasten päiväkotiryhmä. Iso-Naistenjärvellä voi tuntea erämaista rauhaa. Siellä on pesinyt useimpina vuosina erämaalintu kaakkuri. Kalassa se käy Pyhäjärvellä. Suotavaa olisi jos järven etelärannan polkua ei käytettäisi kaakkurin pesimärauhan takaamiseksi. Iso-Naistenjärvi on Pirkkalan korkein järvi (136,2m meren pinnasta).

Pirkkalan ympäristötori to 27.9. 16-20

Kuva
Tule! Myös Pyy osallistuu.

Ilkka Hanskin teesit -luonnonsuojelun ydin

Edesmennyt professori Ilkka Hanski (Helsingin yliopisto) on kansainvälisesti tunnettu metapopulaatio teoriastaan ja tutkimuksestaan. Sillä tarkoitetaan lajin populaation pirstoitumista useiksi paikallisiksi populaatioiksi luonnollisesti ja ihmisen toiminnan seurauksena. Lyhyesti: liian monta lajin paikallista sukupuuttoon kuolemista johtaa lajin koko metapopulaation uhanalaistumiseen. Ja yleisesti luonnon monimuotoisuuden häviämiseen lajiston yksipuolistuessa. Lopulta sukupuuttoon. Lajin populaatiot muodostavat verkon ja jos siihen tulee liian paljon reikiä, verkko harvenee ja lopulta häviää. Esimerkiksi Pirkkalassa soita on todella vähän ja jos yksikin tuhoutuu, aiheuttaa se monen suolla elävän lajin nyt jo harvaan verkkoon suuren reiän. Monimuotoisuus romahtaa valtalajien saadessa vallan. Siksi kaavoittajan tulee ottaa luontoselvitykset huomioon kaavoissa.

Yö Kurikkakalliolla

Kuva
Yö Kurikkakalliolla oli sikäli poikkeuksellinen, että oli mahtava helle eikä lämpötila koko yönä laskenut alle 20C. Lempeä "lehmän henkäys" välillä puhalteli ja antoi raikastusta hikiseen oloon. Lisäksi oli ns. verikuun yö eli täysikuu ja samalla kuunpimennys siten, että maa oli auringon ja kuun välissä. Kuu näyttää punaiselta, koska maan ilmakehä taittaa osan auringon säteistä kuun pintaan. Menin laittamaa leirin hyvissä ajoin. Tälläkertaa liikuin sähköpyörällä kun tavaraa oli niin vähän. Iltaleiri Sitten pyöräilin Pulkajärvelle uimaan ja istuun iltaa. Ahvenet kävi maistamassa. Ilta-auringon valossa. Pyöräilin takaisin Kurikkakalliolle. Aurinko jo laski mutta kuuta ei näkynyt. Kaasuputken linja Lämmin kallioinen rinne houkutti tuhansia lentomuurahaisia. Onneksi ne eivät tee mitään (pure tai pistä) ja ovat pehmeitä. Kymmenille surenkorennoille ne maistuivat. Pöytä oli kova nukkua; yhtä kova kuin maa olisi ollut tai teltan lattia. Sikäli riippumatto voit

Kurikkakallio, tietoa

Kuva
Kurikkakalliolta on hulppeat näköalat. Siellä on suojaisa piknikpöytä keskellä taianomaisia kivijärkäleitä. Täällä juhlittiin Suomi100v Luonnonpäivää 25.8.2017. Mustikkapiirakkaakin oli. Kurikkakalliota uhkaa kalliolouhinta. ProKurikkakallio  Facebook

Yöretki Jasperinojalle

Kuva
Menin jo päivällä rakentamaan pesää. Tosin en löytänyt aivan sitä pullokuusta, minkä luo olin ajatellut leiriytyväni. Itseasiassa eksyin pariinkin kertaan ja kiersin ympyrää. Lopulta päätin yöpymispaikan sillä perusteella, että löydän sen illalla :). Toisaalta eksyessä oppii ympäristöään ja näkee luontoa. Kun ei ole kiire. Jos joutuisin esim. Lapissa tunturissa myrskyn yllättämäksi, olisi nopein keino suojautua kääriytymällä tarppiin puun juurelle. Mutta ei mukavin. Aivan liian kauan aikaa meni setupissa taas vaikka solmuja olenkin oppinut ja kokemusta alkaa kertyä. Kokeilin nyt underblanketin asettamista niin, että se on riippumaton ja verkkoriippumaton (10€ XXL) välissä. Katso kuva. Alushuopa verkkomaton tukemana. Hyvin toimi! Laitan tästälähin näin. Sää oli lämmin ja kuiva. Ei vieläkään susia tai karhuja. Ei käärmeitä. Ei metsäpaloa. Vain omassa päässä mörköjä ja keijukaisia. Tiltaltti lauloi auringon laskuun asti ja aloitti taas auringon noustessa. Hiukan ärsytti tuo tipu